Akupunktio

Akupunktio on tuhansia vuosia vanha kiinalainen hoitomuoto. Länsimaihin akupunktio saapui 1600-luvulla. Suomessa akupunktiota antavat lähinnä lääkärit ja fysioterapeutit. Akupunktion kipua lievittävä/poistava vaikutus perustuu siihen, että akupunktion avulla elimistö pystyy vapauttamaan sen omia kipulääkkeitä, opioideja mm. endorfiinia ja toisena syynä pidetään ns. porttikontrolliteoriaa. Verenvirtaus lisääntyy hoidon aikana, minkä seurauksena lihaksisto rentoutuu.

Akupunktiokoulutuksen saaneet fysioterapeutit käyttävät akupunktuuria lähinnä kipuun ja särkyyn sekä lihasten rentouttamiseen. Yleensä akupunktiota annettaan osana muuta fysioterapiaa, johon kuuluu asiakkaan ongelmista riippuen; nivel-, hermokudos- ja/tai pehmytkudoskäsittelyt sekä erilaisten terapeuttisten harjoitteiden ohjaaminen. Akupunktiota voidaan antaa myös itsenäisenä hoitona.

Akupunktiohoidossa käytetään ohuita, steriilejä kertakäyttöisiä neuloja, joita pistetään kehon eri alueille, tarkoin valittuihin paikkoihin ns. akupunktiopisteisiin. Hoitokerrat määritellään jokaiselle yksilöllisesti, mutta yleensä hoitoja annetaan 1-2 kertaa viikossa yhteensä noin 4-8 kertaa. Etenkin akuuteissa vaivoissa jo muutama hoitokerta saattaa antaa huomattavan avun.

Fysioterapiassa akupunktion pääasiallisin käyttöaihe on erilaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamien kiputilojen hoitaminen. Akupunktiota annetaan mm. seuraavanlaisissa vaivoissa:

  • niska-hartiaseudun kiputilat mm. jännitysniska
  • selän kiputilat
  • päänsärky, migreeni
  • polvikivut esim. polven nivelrikko vaivat
  • erilaiset olkapääkivut
  • ns. tenniskyynärpää
  • leikkauksen jälkeinen kiputila
  • lihasten rentouttaminen

Akupunktioon liittyy usein myös myönteisiä oheisvaikutuksia, kuten unen laadun parantuminen, yleinen rentoutuminen ja stressin väheneminen.